alone seuranani vain haaste

Kiitos vain Maikun aloitan tämän postauksen nyt sitten haasteella ja jatkan varsinaisella aiheella kohtapuoliin. ~

HAASTE
Ohjeethan menee niin, että
- jokaisen haastetun pitää kertoa 11 asiaa itsestään
- haastetun pitää vastata myös haastajan 11 kysymykseen
- haastetun pitää valita 11 bloggaajaa, joilla on alle 200 lukijaa ja haastaa heidät 

- takaisin ei haasteta

11 asiaa minusta
✖ En luota kovinkaan moneen ihmiseen
✖ Tykkään kavereina pojista lähestulkoon enemmän kuin tytöistä
✖ Olen harrastanut lentopalloa minut haastaneen Maikun kanssa
✖ En tykkää halailusta
✖ Olen soittanut pianoa neljä vuotta, mutta olen siinä aika huono
✖ En tykkää luokastani yhtään
✖ Minulla on pikkusisko ja -veli
✖ Olen hyvin epäempaattinen
✖ Olen kaikkien mielestä hikke
✖ Haluan tulevaisuudessa opettajaksi
✖ Tykkään yksinäisyydestä

11 kysymystä Marjolta
Jos luet blogiani niin miksi luet sitä? - Luen sitä koska tunnen sut ja mua kiinnostaa, mitä kirjotat sinne. (;
Mitä harrastat? - Pianonsoittoa, leipomista, lukemista, kirjoittelua, piirtelyä, dataamista
Lempiblogisi? - Vaikea sanoa, tiedän monta hyvää. Kuten Valkoinen Hattara, ja Save my Soul -pullipblogi
Omistatko mitään Applen tuotteita, jos kyllä niin mitä? - Jonkin mallin iPod Nanon sekä iPhone 5.
Paljonko kello on nyt? - 19:16, paljon enemmän kun saan tämän julkaistua.
Kuvaile itseäs kolmella adjektiivilla? - Epäsosiaalinen, tyytyväinen, unelmoiva
Onko sinulla tällä hetkellä jotakuta ikävä? - Mm. Taitaa olla.
Lempivaatekauppasi? - Monki. Monkin vaatteet on ihania, en vain ole koskaan käynyt Monkissa. xd
Montako kertaa olet muuttanut? - Kerran
Lempitavarasi tällä hetkellä? - Liikaa. Muistitikku?
Koska viimeksi itkit? - Viikonloppuna  

Pahoittelen, että en jaksa haastaa. :c En jaksa keksiä kysymyksiä tai miettiä haastettavia, saati ilmoittaa heille. Laiskottaa. xd

Siinä olikin sitten tuo haaste. Ja sen tekemiseen meni kauan, yllättävän kauan.
Minun pitikin sitten puhua aiheesta, jonka mainitsin jo pariin kertaan.

YKSINÄISYYS. Mikä ihana sana. On kamalaa, jos ei ole ollenkaan kavereita, jos joutuu tekemään kaiken yksin, jos ei koskaan ole juttuseuraa. Mutta sellainen tietynlainen, ihana, rauhoittava, terve yksinäisyys on ihanaa. Kukaan ei arvostele, kukaan ei metelöi. Voi kuunnella musiikkia, voi kirjoittaa blogiin, voi olla oma itsensä ihan hiljaisuudessa. Mä oikeasti nautin yksinäisyydestä, eikä esimerkiksi junamatkat ole mitenkään kauheita. Junamatkassa on hiljaista - eri asia jossakin koulun bussissa, joka on pelkkää huutoa. Usein istun kotonakin ihan hiljaa ja enimmäkseen kuuntelen muiden juttuja tai keskityn omiin asioihini, ajatuksiini tai joskus lehtiin/teeveeohjelmiin. Yksinäisyys hiljaisuudessa, omiin ajatuksiin vajoaminen on ihanaa eikä sitä nykymaailmassa useinkaan pääse harrastamaan. Paitsi illalla juuri ennen nukahtamista. Mutta oikeasti, jokaisen pitäisi olla yksin, ihan rauhassa, ainakin kerran viikossa. Selvittää päätä. Samalla voi tehdä jotakin, mutta siinä kyllä pää selviää, kun saa yksin olla rauhassa. Ei sillä, että ensin on 24/6 ihmisten kanssa menossa ja yhden vuorokauden hiljaa itsekseen - mutta kyllä sitä voi pari tuntia viikossa olla rauhassa. Varsinkin kun itsekin olen epäsosiaalinen enkä oikein tule toimeen porukassa, olen aina siinä vähänkin vieraamassa porukassa se hiljainen ja melko ahdistunut. Hiljaisuus itsensä kanssa, sen jälkeen tuntuu vaan niin levolliselta, rauhalliselta, hiljaiselta. Levänneeltä.

Itse sain tänään yli kaksi tuntia täydellistä omaa aikaa, täydellistä hiljaisuutta, kun kukaan ei ollut häiritsemässä. Kirjoitin tämän postauksen, tein paljon muita asioita koneella, tein koulun esitelmiä, kuuntelin Toni Wirtasen ja James Hetfieldin (ja hiukan Kurt Cobainin) rentouttavaa ääntä. Ja nautin siitä.

Pst. Huomatkaa aiheeseen sopiva kuva, yksinäinen puu. :'D